maanantai 5. lokakuuta 2009

Auringonpaiste risukasassa

Tämä syksy on ollut hyvin haastava ja mielenkiintoinen. Sitä se on ollut juurikin Oulun Seurakuntayhtymän nuorten aikuisten työn saralla olleen vipinän vuoksi. Viittaan tällä juurikin Elossa.fi -kampanjaan, joka kaupungissa pyörii täyttä häkää.

Kampanjan vaikutukset ovat olleet hyvin moninaiset. Olen kuullut huhuja, että eräät ihmiset olisivat tykänneet tästä erittäin paljon, mutta lähinnä olen seurannut keskustelua sen ympärillä, miten järjetön tämä kampanja onkaan. Kampanjan käytännön vaikutuksia olen päässyt seuraamaan opiskelijatyön saralla. Siellä hyvin pitkään jatkunut konsensustyöskentely kristillisten järjestöjen sekä krikon herätysliikkeiden ynnä seurakuntayhtymän itsensä kanssa oli romahtaa pahemman kerran, kun järjestö toisensa perään kieltäytyi yhteistyöstä kampanjan kanssa. Siteeraan erästä edustajaa: "Mulla on suunnaton myötähäpeä niitä kohtaan, jotka joutuu tuon logon kanssa olemaan rinnakkain." Se kuvastaa aika laajalti koko kenttää opiskelijatyön saralla, poikkeuksiakin totta kai on. Saman aikaisesti on ollut ikävä seurata kuinka itse kampanjan edustaja onkaan pihalla, miten suuressa roolissa järjestöt ovat yhtymän opiskelijatyössä. Kommentit mediassa ainakin ovat olleet sitä luokkaa, että tieto on ollut nolla tai mediataito miinus miljoona.

Kaiken myllerryksen ja sekasorron keskellä, oli mukava huomata, että pahimman aallon ja järkytyksen jälkeen, niin järjestöt kuin yhtymä itsessäänkin alkaa nähdä mahdoolisuuksia joustoon. Istuin juurikin tänään eräässä palaverissa, jossa saimme piirrettyä yhteistyön mahdollisuuksien viivoja loppuvuoden tapahtumien osalta. Kaiken ei tarvitsekaan hajota, mitä on eikä Elossa.fi -kampanja olekaan ainoa oikea tie yhtymänkään toiminnassa. Aurinko voi siis paistaa risukasankin.